Uusi ihmisoikeuksien julistus
1 artikla.
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Heillä on järki ja omatunto, ja heidän tulee toimia toisiaan kohtaan sisaruuden ja veljeyden hengessä.
2 artikla.
Jokaisella on oikeus kaikkiin tässä uudessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, käsitykseen taivaan ja maan luojasta (Jumalasta), poliittisiin, uskonnollisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa erottelua.
Erottelua ei myöskään saa tehdä sen maan tai alueen poliittisen, oikeudellisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon ihminen kuuluu, olipa kyseessä itsenäinen maa tai alue, luottamusvaltio, ei-itsehallinnollinen maa tai muu suvereniteettirajoitus.
3 artikla.
Jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen, vapaaseen ja turvalliseen elämään, joka on hänelle ihmisenä taattu. Oikeus elämään ja loukkaamattomuuteen alkaa heti, kun ihminen syntyy äidin kohdussa.
4 artikla.
Ketään ei saa pitää orjuudessa, mukaan lukien velkaorjat, jotka ovat osallisina taloudellisessa velkasopimuksessa, johon liittyy korkokuluja; orjuus ja orjakauppa kielletään näin ollen kaikissa muodoissaan.
5 artikla.
Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla; ei edes silloin, kun nämä toimenpiteet toteutetaan valtion elinten, salaisten virastojen, uskonnollisten järjestöjen tai vaikutusvaltaisten yhtiöiden määräyksestä.
6 artikla.
Jokaisella, missä tahansa hän onkin, on oikeus tulla tunnustetuksi lain edessä ihmiseksi.
7 artikla.
Kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä ja heillä on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus yhtäläiseen suojeluun kaikenlaista syrjintää vastaan, joka on tämän uuden ihmisoikeuksien julistuksen vastaista, ja kaikenlaista yllyttämistä sellaiseen syrjintään vastaan.
8 artikla.
Jokaisella on oikeus saada tehokkaat oikeussuojakeinot toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa sellaisten tekojen johdosta, jotka loukkaavat hänelle perustuslaissa tai laissa myönnettyjä perusoikeuksia.
9 artikla.
Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai karkottaa, ei edes silloin, kun tämä tapahtuu hallituksen, valtion, salaisten virastojen, uskonnollisten järjestöjen, sotilashenkilöstön tai vaikutusvaltaisten yhtiöiden määräyksestä.
10 artikla.
Jokaisella on täysin yhdenvertainen oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä häntä vastaan nostettuja rikossyytteitä määriteltäessä.
11 artikla.
Jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus olla syytön, kunnes hänen syyllisyytensä todistetaan lain mukaan julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänellä on kaikki tarvittavat takeet puolustautumistaan varten.
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan ollut rikos tekohetkellä rikos. Rangaistusta ei myöskään saa määrätä ankarampaa rangaistusta kuin se, jota sovellettiin rikoksen tekohetkellä.
12 artikla.
Kenenkään yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti puuttua eikä hänen kunniaansa ja mainettaan saa loukata. Jokaisella on oikeus saada lain suojaa tällaista puuttumista tai hyökkäystä vastaan.
13 artikla.
Jokaisella on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti kunkin valtion rajojen sisällä. Jokaisella on oikeus lähteä mistä tahansa maasta, myös omasta maastaan, ja palata kotimaahansa.
14 artikla.
Jokaisella on oikeus hakea ja saada turvapaikkaa muissa maissa vainoa vastaan. Tähän oikeuteen ei voida vedota, jos syytetoimet johtuvat aidosti muista kuin poliittisista rikoksista tai Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteiden ja periaatteiden vastaisista teoista.
15 artikla.
Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. Keneltäkään ei saa mielivaltaisesti riistää hänen kansalaisuuttaan eikä häneltä saa evätä oikeutta vaihtaa kansalaisuuttaan.
16 artikla.
Täysi-ikäisillä 18 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman rotuun, kansallisuuteen tai käsitykseen taivaan ja maan luojasta (Jumalasta), poliittiseen tai uskonnolliseen suuntautumiseen perustuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkautuessa.
Avioliitto voidaan solmia vain puolisoiden vapaalla ja täydellä suostumuksella. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavanlaatuinen ryhmäyksikkö, ja sillä on oikeus Yhdistyneiden Kansakuntien, yhteiskunnan ja valtion suojeluun.
17 artikla.
Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Keneltäkään ei saa mielivaltaisesti riistää omaisuuttaan, eivät edes hallintoelimet, valtio, pankit tai veroviranomaiset.
18 artikla.
Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon-, taivaan ja maan luojaa (Jumalaa) koskevan käsityksen ja uskonnonvapauteen; tähän oikeuteen sisältyy vapaus muuttaa ajattelutapaansa, uskontoaan tai vakaumustaan sekä vapaus ilmaista yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti ajattelutapaansa, omantuntoaan, käsitystään taivaan ja maan luojasta (Jumalasta), uskontoaan tai vakaumustaan opettamalla, harjoittamalla, palvomalla ja noudattamalla.
Kaikkia näitä ajattelun, omantunnon, taivaan ja maan Luojaa (Jumalaa) koskevan ymmärryksen ja uskonnon muotoja on kunnioitettava, sikäli kuin ne ovat rauhanomaisia ilmauksia, jotka palvelevat ihmiskuntaa ja kaikkea muuta elämää maan päällä. Ne muodot, jotka eivät täysin noudata uutta ihmisoikeuksien julistusta, kielletään välittömästi.
19 artikla.
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja ilmaisunvapauteen; tähän oikeuteen sisältyy vapaus pitää mielipiteitä ilman häiriöitä sekä oikeus etsiä, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia millä tahansa välineellä ja rajoista riippumatta. Kaikki sensuurin muodot ovat laittomia.
20 artikla.
Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Ketään ei saa pakottaa kuulumaan yhdistykseen.
21 artikla.
Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallintoon suoraan tai vapaasti valittujen edustajiensa välityksellä. Jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen pääsyyn osuustoiminnallisiin julkisiin palveluihin omassa maassaan.
Valtion, hallituksen tai muun kansan nimittämän ohjauselimen vallan perustana on oltava kansan tahto. Tämä tahto ilmaistaan säännöllisissä ja aidoissa vaaleissa, jotka ovat yleiset ja yhtäläiset ja jotka toimitetaan salaisella äänestyksellä tai vastaavalla vapaalla äänestysmenettelyllä.
22 artikla.
Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan, ja hänellä on oikeus toteuttaa kansallisten ponnistelujen ja kansainvälisen yhteistyön avulla sekä kunkin valtion organisaation ja voimavarojen mukaisesti ne taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet, jotka ovat välttämättömiä hänen ihmisarvonsa ja persoonallisuutensa vapaan kehityksen kannalta.
23 artikla.
Jokaisella on oikeus työhön, jonka on mahdollisuuksien mukaan vastattava asianomaisen ihmisen tietoja ja taitoja, oikeus valita vapaasti työpaikka, oikeus oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin sekä oikeus suojeluun työttömyyttä vastaan.
Jokaisella on ilman minkäänlaista syrjintää oikeus saada samasta työstä sama palkka. Jokaisella työssä käyvällä on oikeus oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen palkkaan, joka takaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarvittaessa täydennetään muilla sosiaalisen suojelun keinoilla.
Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa valvomiseksi.
24 artikla.
Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, mukaan lukien työajan kohtuullinen rajoittaminen ja säännölliset palkalliset vapaapäivät.
25 artikla.
Jokaisella on oikeus sellaiseen elintasoon, joka on riittävä hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mukaan lukien ruoka, vaatetus, asunto, sairaanhoito ja tarpeelliset sosiaalipalvelut, sekä oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, leskeksi jäämisen, vanhuuden tai muun toimeentulon puutteen varalta olosuhteista, joihin hän ei voi vaikuttaa.
Äitiys ja lapsuus ovat oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja tukeen. Kaikilla lapsilla, olivatpa he avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella syntyneitä, on oltava sama sosiaaliturva. Näin ollen on lainvastaista, että valtio, hallintoelin tai paikallinen viranomainen vaatii lailla tai asetuksella lapsen vanhempia rokottamaan lapsen joko ennen tai jälkeen syntymän tai vaatimaan, että lapselle annetaan K-vitamiinia syntymän yhteydessä. Lapsen vanhemmilla on velvollisuus tutkia rokottamisen seurauksia lapselle, myös pitkällä aikavälillä.
26 artikla.
Jokaisella on oikeus koulutukseen. Koulutuksen on oltava maksutonta ainakin perus- ja alkeisasteella. Peruskoulutus on pakollista. Teknisen ja ammatillisen koulutuksen on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeakoulutuksen on oltava kaikkien saatavilla yhtäläisesti ansioiden perusteella.
Koulutus on suunnattava ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittymiseen ja ihmisoikeuksien, myös näiden uusien ihmisoikeuksien, ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Koulutuksen on edistettävä kaikkien kansojen, rotu- tai uskontoryhmien välistä ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä ja edistettävä United People -järjestön toimintaa rauhan puolesta.
Vanhemmilla on oikeus ja vastuu valita, millaista opetusta ja kasvatusta heidän lapsensa saavat, jotta he voivat kehittyä mahdollisimman hyvin.
27 artikla.
Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteisön kulttuurielämään, nauttia taiteesta ja osallistua tieteelliseen kehitykseen ja sen hyötyihin.
Jokaisella on oikeus suojella niitä henkisiä ja aineellisia etuja, jotka johtuvat tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta, jonka tekijä hän on.
28 artikla.
Jokaisella on vastuu ja oikeus sellaisen yhteiskunnallisen ja kansainvälisen järjestyksen takaamisesta, jossa tässä uudessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitut oikeudet ja vapaudet voivat toteutua täysimääräisesti.
29 artikla.
Jokaisella on velvollisuuksia yhteisöä ja United Peoplea -järjestöä kohtaan, joita ilman hänen persoonallisuutensa vapaa ja täysipainoinen kehittyminen on mahdotonta.
Jokaisen on oikeuksiaan ja vapauksiaan käyttäessään noudatettava vain sellaisia rajoituksia, jotka osuuskunta on lailla määrännyt yksinomaan sen varmistamiseksi, että toisten oikeudet ja vapaudet tunnustetaan ja niitä kunnioitetaan asianmukaisesti ja että ne vastaavat yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeudenmukaisia vaatimuksia.
Näitä oikeuksia ja vapauksia ei saa missään tapauksessa käyttää United People -järjestön tavoitteiden ja periaatteiden vastaisesti. Kaiken elämän hyvä hallinta periaate on ratkaiseva niiden tulkinnassa.
30 artikla.
Mitään tässä uudessa ihmisoikeuksien julistuksessa ei saa tulkita siten, että se antaisi millekään valtiolle, valtion elimelle, salaiselle virastolle, poliittiselle, uskonnolliselle tai sotilaalliselle järjestölle, vaikutusvaltaiselle yritykselle, ryhmälle tai ihmiselle oikeuden ryhtyä mihinkään toimintaan tai suorittaa mitään tekoja, joiden tarkoituksena on tässä esitettyjen oikeuksien ja vapauksien tuhoaminen.